Kokemuksia Kisakallion kumirouhekentästä

Meillä on nyt kahden kuukauden käyttökokemus(kaksi kertaa viikossa) Kisakallion keinonurmesta ja sen perusteella voin sanoa, että kuivalla kelillä se hakkaaa minkä hyvänsä hiekkakentän. Sääolosuhteet ovat kuitenkin tänä syksynä (loka-marraskuussa) olleet kiusallisen runsassateiset. Viime viikolla pyrytti luntakin taivaan täydeltä.

Alusta sinänsä on toimiva. Pinta on suht. tasainen ja soveltuu hyvin juniorijalkapallon tarpeisiin. Kentän ongelmat liittyvät asennustöihin, jotka minun mielestäni on tehty huonosti. Sen vuoksi kenttä ei ole ominaisuuksiltaan siinä iskussa, johon kolmannen sukupolven keinonurmi parhaimmillaan yltää.

Kisakallio 23.11. klo 16:30

Kentällä on liian paljon kumirouhetta, joka heikentää kentän ominaisuuksia merkittävästi. Olen tutustunut useisiin vastaavanlaisiin pintaratkaisuihin, mutta ensimmäistä kertaa tällaiseen toteutukseen. Muilla kentillä mustaa rouhetta ei näy pinnalla lainkaan, vaan se on piilossa nurmikuitujen juuressa. Kisakalliossa sensijaan kentällä on ylimääräistä kumirouhetta 1-3cm paksuisesti kauttaaltaan – siis rutkasti.

Sen voi nähdä ja käyttäjät myös tuntea. Kentän pintaväri on pääosin musta, ja kumirouhetta löytyy treenien jälkeen kengistä, taskuista ja treeniasun laskoksista. Se tarttuu myös palloihin, joista sitä sinkoutuu pelaajien silmiin.

Pinnalla makaava rouhe peittää allensa maton kuitukerroksen, jonka seurauksena kenttä on käytännössä kumirouhekenttä. Se on valitettavaa, koska kolmannen sukupolven keinonurmien paremmuus suhteessa aikaisempiin versioihin on se, että niiden pinta on “nurmimainen” eli pehmeä. Sellaisella pinnalla pallo liikkuu kuitujen päällä ja kentän pehmeys tuntuu miellyttävältä myös jaloissa.

Kumirouhe heikentää Kisakallion kentän peliominaisuuksia ja luullakseni myös veden läpäisevyyttä. Pallon liikkeet ovat epämääriset ja jalalle alusta tuntuu kovalta. Sademäärästä riippuen kentän pintaan muodostuu helposti kosteikkoja jopa lammikoita.

Ongelmat on ratkaistavissa – onneksi. Ylimääräinen rouhe tulisi imuroida tai muuten poistaa kentältä. Itsestään se ei kulkeudu pois käyttäjien pelivarusteissa lähimmän 10 vuoden aikana. Kentän harjaaminen tai haravointi ei auta, koska tavaraa on liikaa. Kuitujen juuret ovat jo täynnä rouhetta.

Kentän lämmityksestä on tässä vaiheessa mahdoton sanoa mitään, koska sen toimivuudesta ei ole riittävää kokemusta. Kerran tai kaksi oli pakkanen ja kentän pinta jäässä, mutta silloin lämmitys ei kuulemma vielä ollut päällä.

Futiskenkien huolto ja kierrätys

Poikien on jo aika huolehtia omista pelivarusteistaan itse. Jos et ulkoista varustehuoltoa itseltäsi nyt, se on vielä vaikeampaa myöhemmin.

Syksyllä pelikengät joutuvat koville kosteissa olosuhteissa. Ne pitää puhdistaa aina heti käytön jälkeen esim. harjalla ja kostealla rievulla. Sen jälkeen niiden annetaan kuivua tai oikeastaan tuulettua avonaisina mieluiten ulkolämpötilassa (ei koskaan kuuman patterin päällä). Kuivausta voi nopeutta sullomalla kenkien sisään sanomalehtitolloja.

Kuivauksen aikana kengät voi myös muotoilla oman jalan mukaisesti. 

Kuivat kengät lankataan ja kiillotetaan. Kysymys ei ole pelkästään ulkonäöstä, vaan lankki myös suojaa ja pehmentää nahkaa (minä suosin nahkakenkiä, eikä minulla ole kokemusta nykyisistä “muovikoteloista”). Sitten on vuorossa rasvaus. Minä käytän vaseliinia, joka on edullista ja toimii tähänkin tarkoitukseen mainiosti.

Hyvin hoidetut pläägät hylkivät kosteutta, kestävät paremmin kovaa kulutusta ja ovat mukavat laittaa taas jalkoihin seuraavalla kerralla.

Uusien kenkien hankinta kannattaa miettiä tarkasti. Hyvin valituilla kengillä pelaa vielä ensi kesänäkin. Normaalit nappikset toimivat hyvin keinonurmella. Liian isoja tai pieniä kenkiä ei pidä hankkia. Talven aikana on hyvä olla tilaa hieman paksumalle sukalle. Vaihtonappuloita en suosittele vielä tämänikäisille hankittavaksi.

Ns. “matalanappiset” futiskengät (turf) soveltuvat parhaiten hiekkateko- ja matalanukkaiselle kumirouhetekonurmelle, koska ne on suunniteltu jäykille keinoalustoille. Niillä skulaa hienosti kesällä myös hiekalla ja kovaksi kuivanneella nurmella. 10 -vuotias poikani on mieltynyt turf-kenkiin siinä määrin , että käyttää niitä myös 3:nnen sukupolven keinonurmella. Yritän käännyttää hänet kiinteänappisiin, koska alusta on nurmimaisen pehmeä. Itse käytän valmentajana ainostaan turfeja. 

Jalkapallokenkiä voi kierrättää. Lasten kasvuvauhti on sitä luokkaa, että nurmella tai keinolla pelattaessa futiskengät tahtovat jäädä pieniksi ennen kuin kuluvat puhki. Se tosiasia kannattaa hyödyntää. Pienimmissä ikäluokissa on aina pelaajia, joilla on pelikenkien tarve. Hyväkuntoiset käytetyt ovat usein paremmat kuin ihka uudet. Ja vastaavasti vanhemmilta pelaajilta voi itse saada sopuhintaan loistonappikset. Eli jos pelikengät ostaa kaupan alennusmyynnistä ja saa niistä vielä kympin käytettyinä, niin ei sille kenkäparille enää paljon hintaa tule.

Nyt (syksy / talvi) muuten alkaa olla hyvät alennusmyynnit kaikissa futistarvikkeissa.

-Raimo