Fillarit saivat kyytiä, kun Vitaajat painelivat pitkin poikin kinttupolkuja ja metsäteitä. Matkaa majalle oli vain reilut 5km, mutta maastossa metrit ovat aina oikeasti piiiiitempiä. Polkupyörille nousi yhteensä 7 poikaa, molemmat valmentajat sekä Mauri juoksujalkaa. Reissu oli mukava ja riittävän haastava.
Perillä Mauri sytytti notskin pihalle, ja me muut kaivoimme eväät repuista. Juha täydensi kohta antimia: tarjolla oli makkaraa, leipää ja juomia. Syöminkien jälkeen syöksyimme majan sisään saunomaan. Hyvät löylyt Gunnarlassa!
Eipä sitten muuta kuin vaatteet takaisin niskaan ja eturenkaat kohti kotia. Paluumatka oli jo selvästi raskaampi. Pitkä päivä takana ja ylämäki edessä. Mutta hyvin selvittiin. Ilma oli loistokas, syksyinen metsä melkein maistui suussa. Tästä riittää hyvin fiiliksiä muisteltavaksi talven räntäkeleille. Gunnarlan majalle tehdään retki vielä uudestaan, vaikka suksilla seuraavan kerran.
PS. Majalla ei käsitelty talven harjoitteluasioita. Juha jakoi treenivuorojen tarkemmat ajat. Pyöräretkeä edeltänyt taitokilpailu oli tänä päivänä vähän sivuosassa. Tulokset saadaan tänne blogiin myöhemmin.
-Raimo
